1. Yhteenveto ja pohdinta

Lukuvuoden 2024–2025 aikana on järjestetty tai suunniteltu teemapäiviä ja työpajoja useissa Pietarsaaren seudun kouluissa eri muodoissa ja sisällöin. Uusikarlepyyssä (Zachariasskolan), Larsmossa (Cronhjelmskolan) ja Pedersöressä (Sursik skola) on toteutettu toimintaa, ja suunnitteilla on myös toimintaa Kruunupyyssä ja Pietarsaaressa. Teemat ja formaatit ovat keskittyneet enimmäkseen musiikkiin, sanataiteeseen, kuvataiteeseen, teatteriin, tanssiin ja medietaiteeseen.

• Viikot on valittu tietyllä joustavuudella (esimerkiksi viikko 12 Nykarlebyssä ja viikko 15 Pedersöressä).
• Koulut ovat asettaneet kustannuskaton (Nykarleby enintään 500 €, Larsmo enintään 800 €).
• Ryhmäkoko on yleensä noin 15–20 oppilasta työpajaa kohti.
• Painopisteenä on ollut monialaisuus ja luova tekeminen, esimerkiksi Sursikin koulun kulttuuriviikolla, jossa työpajoja ja konsertteja järjestettiin eri puolilla kouluympäristöä.

Pohdinta:
Kouluissa on suuri kysyntä kulttuuria ja taidetta opetukseen integroiville työpajoille, mutta samalla on haasteita ajassa, resursseissa ja logistisessa koordinoinnissa. Joustavuus aikatauluissa ja selkeä viestintä ovat tarpeen koulujen eri lähtökohtien huomioimiseksi.

2. Pedagogisia oivalluksia ja käytännön parannusehdotuksia

• 70 minuutin kaksoistunnit (kaksi peräkkäistä oppituntia) ovat suositeltavia, jotta aiheeseen voidaan syventyä, mutta tarvittaessa myös lyhyemmät tunnit ovat mahdollisia.
• Työpajojen integroiminen aikataulutettuihin oppitunteihin helpottaa koulujen suunnittelua.
• Työpajat tulisi mukauttaa ikäryhmiin (yleisimmin 7.–9. luokka), ja niissä tulisi olla mahdollisuus ottaa huomioon erilaiset tietotasot.
• Aineidenvälinen yhteistyö, esimerkiksi sanataiteen ja kuvataiteen yhdistelmät, vahvistaa oppilaiden ymmärrystä ja luo luovia prosesseja.
• Käytännön materiaalien käsittely ja selkeät ohjeet opettajille helpottavat seurantaa ja jatkotyöskentelyä luokkahuoneessa.
• Ehdotus: kehitetään digitaalinen resurssipankki, joka sisältää työpajamateriaalia ja pedagogisia työkaluja, joita opettajat voivat käyttää teemapäivien jälkeen.

3. Kieli ja inkluusio

• Työpajat tulisi järjestää oppilaiden äidinkielellä (suomi ja ruotsi) tai tarvittaessa tulkkien avustuksella, jotta myös muut kuin suomenkieliset oppilaat voivat osallistua.
• Visuaalisten ja käytännön menetelmien (teatteri, kuvataide, musiikki) käyttö helpottaa eri kielitaustaisten oppilaiden osallisuutta ja sitoutumista.
• Koulut osoittavat kiinnostusta monimuotoisuutta kohtaan ja antavat oppilaiden ilmaista itseään monin tavoin, esimerkiksi runouden, laulunteon ja improvisaation avulla.
• On tärkeää, että työpajat ovat esteettömiä oppilaille, joilla on erilaisia toimintarajoitteita, esimerkiksi mukauttamalla materiaaleja ja menetelmiä.

4. Viestintä ja valmistautuminen

• Varhainen viestintä ja selkeä tiedotus työpajan sisällöstä, ajoista ja kohderyhmästä on välttämätöntä.
• Koulut pyytävät ohjelma- ja aikatauluehdotuksia hyvissä ajoin (mieluiten viikkoja ennen) voidakseen markkinoida ja valmistella oppilaita ja opettajia.
• Koulun yhteyshenkilöt ovat tärkeitä aikataulujen koordinoinnissa ja säätämisessä.
• On hyödyllistä luoda mallipohjia tiedotteille ja mainoksille, joita koulut voivat käyttää.
• Järjestäjien ja koulun henkilökunnan välinen säännöllinen yhteydenpito varmistaa, että kaikki sujuu jouhevasti.

5. Aikataulutus ja tulevat tapahtumat

• Suurin osa teemapäivistä ja -viikoista keskittyy kevätlukukaudelle (maalis-huhtikuu), ja yksittäisiä kesäleirejä (kesäkuu) ja loppukesän tapahtumia (elokuu) järjestetään satunnaisesti.
• Joustavat ajankohdat, kuten Nykarlebyllä, jossa aikataulua voidaan muokata, helpottavat ohjelman mukauttamista koulun tarpeisiin.
• Ehdotus: vuoden ohjelman varhainen suunnittelu (vähintään 6 kuukautta etukäteen), jotta vältytään lyhyiltä varoitusajoilta ja stressiltä kouluissa.
• Kehitetään koko alueelle kalenteri, jossa on kiinteät teemapäivät/-viikot, joiden perusteella koulut voivat suunnitella toimintaansa.

6. Yhteydenpito ja koordinointi

• Kunkin koulun yhteyshenkilöt (esimerkiksi apulaisrehtori Leena Sursikissa, rehtori ja luokanvalvoja Nykarlebyllä sekä rehtori Larsmossa) ovat keskeisiä koordinoinnin kannalta.
• SKAPA Jakobstadsregionen toimii yhdistävänä toimijana, joka vastaa resurssien ja kontaktien jakamisesta.
• Suositellaan järjestäjien ja koulujen välisiä kokouksia ja raportointia.
• Ehdotus: nimitetään alueellinen koordinaattori, joka vastaa teemapäivistä ja leireistä ja toimii linkkinä koulujen ja työpajojen vetäjien välillä.
• Yhteistyö opiskelijoiden ja oppilaitosten (esim. Martin Wegelius -instituutti) kanssa rikastuttaa ohjelmaa ja tuo lisää resursseja.

7. Materiaalit ja välineet (esimerkkejä)

• Työpajamateriaaleja voivat olla esimerkiksi: paperi, kynät, digitaaliset työkalut (iPadit), huopakynät ja villa, vinyyli ja lämpöpuristin, soittimet, projektorit, peilit, piirtoheitinkalvot.
• Joskus tarvitaan teknisiä laitteita, esimerkiksi vinyylipainatukseen tai digitaaliseen tuotantoon.
• Tila: luokkahuoneet, Anderssensalen, käytävät, ulkotilat (luontotaiteelle).
• Ehdotus: luoda työpajakohtaiset laitteiden tarkistuslistat ja tarjota kouluille tukea materiaalien hankinnassa tai lainauksessa.
• Kestävyysnäkökulma: käyttää yksinkertaisia ja uudelleenkäytettäviä materiaaleja sekä digitaalisia työkaluja jätteiden minimoimiseksi.